Musiikkikasvatus
Kanttori on musiikkikasvattaja kaikissa seurakunnan
musiikkitilaisuuksissa, lasten muskareista koululaisten urkuesittelyyn,
rippikouluun, konserttiin ja vanhusten virsilauluhetkeen. Oma esimerkki
ja innostus työstä on vahvin viesti ympäristölle.
Lasten musiikkikasvatus
Se, mitä olen pienten lasten musiikkikasvatuksesta oivaltanut,
olen oppinut kollegaltani Maija Pesonen-Kareiselta. Hän on ohjannut
monta vuotta muskareita
Helsingissä, Maunulan kirkolla.
Muskarissa aikuisen ja lapsen
aito kohtaaminen on parhaimmillaan, lapset ovat aitoja ja rehellisiä ja
palaute toiminnasta on suoraa. Lasten musiikkikasvatus
on tulevaisuudentoivoista työtä, olemme kasvattamassa kirkon nousevaa
polvea! Lasten kanssa laulaessa siirtyy suomalainen lauluperinne suoraan
seuraavalle sukupolvelle ja musisointi tukee motorista, kielellistä,
sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Samalla lasten ja perheiden on
mahdollista tutustua seurakunnan työntekijöihin, omaan seurakuntaan ja
jumalanpalveluselämään lasten kirkkohetkien, laulutilaisuuksien ja
perhemessujen välityksellä.
Millainen on hyvä muskari?
Tuttu:
muskarin puitteet, alku- ja loppulaulu on hyvä olla aina samanlaisina
toistuvat
Uusi ja innostava: on hyvä olla eri osaamisvaiheissa olevia
lauluja, uuden oppiminen täytyy tehdä hauskaksi ja tavoiteltavaksi
Vuorovaikutteinen:
ryhmän jäsenten läsnäolon huomioiminen ja turvallisuus ryhmässä
tarvitsevat tukea. Mukana oleva aikuinenkin on tärkeä ja muskaria
seuraava kahvi- ja mehuhetki, sekä aikuisten seurustelu aivan
uskomattoman tärkeä!
Visuaalinen: nukke, kuva tai esine voi tuoda
lauluun lisäväriä, innostusta ja musisoinnin riemua
Liikunnallinen:
laululeikit ja musiikkiliikunta saavat lapset hihkumaan riemusta ja
äidit hengästymään
Musisoiva: lapsille muskarisoittimien soittaminen
voi olla koko viikon odotetuin juttu!
Kuunteleva ja rauhoittava:
elävä musiikki sykähdyttää aina, kauniin laulun tai soitinsoolon
"esittäminen" ryhmälle voi olla silloin tällöin paikallaan.
Samoista
lähtökohdista nouseva musiikkikasvastusasenne sopii vähän isompienkin
lasten lauluryhmien ohjaamiseen. Nuotinlukutaito ja sävelkorvan
kehittäminen ovat uusia haasteita. Yksi tehokas tapa oppia on aina ollut
matkiminen. Hyvä esimerkki innostaa yrittämään!
Naapuriseurakunnan kanttorilta Sini Honkaselta sain loistavan
käytännön vinkin lapsikuorolaisia varten: hanki kuoroleimat tai anna
tarrat jokaisesta harjoituksesta ja esiintymisestä. Nauroimme
keksinnölle Sinin kanssa iloisesti, mutta päätin kokeilla. Mahtava
menestys, kuorolaiset olivat rintamana paikalla ja vähän ennen
harjoitusten loppua alkoi kuumeinen kihinä: miltä näyttäisi päivän
tarra? Rinta rottingilla pieni lapsikuorolainen joskus esitteli
tarrasivuaan kaikille; joka harjoituksessa oli oltu paikalla ja
tyytyväisyys loisti pienestä laulajasta pitkälle. Onnellisempia olivat
kyllä kanttori ja seurakunta, jotka olivat saaneet monta kertaa
kuullakseen lapsen heleää ja kaunista laulua.
Kanttori rippikoulussa
Rippikoululaisen kohtaaminen on aina avartava tutkimusmatka; se
on näyteikkuna nuoren suomalaisen elämään, mutta samalla se läpivalaisee
omat luutuneet asenteet. Uusi rippikouluryhmä ensimmäisellä tapaamis-
ja oppimiskerralla on lähes aina erilainen kuin mihin olit varautunut:
jos olit kuvitellut teettäväsi ryhmätöitä, joudut luultavasti keksimään
extempore-yksilötehtävän rasti-ruutuun -pohjalta; jos olit
luullut musisoivasi elävästi, ryhmästä ei lauluääntä lähde pihaustakaan;
jos ajattelit luennoida kirkkomusiikin historiasta, saat
eteesi hälisevän ja hyörivän joukon. Onneksi nuoriso on joustavaa ja
useimmiten myös yhteistyöhaluista.
"Kun on kuullu yhen,
on kuullu ne kaikki", sanoi eräs virsiä kritisoinut
rippikoulunuori.
Miten laulamaton nuori voisi yhtäkkiä laulaa
virsiä?
Vinkkejä ja virikkeitä virren ja nuoren seurakunnan veisujen
opettamiseen:
- Laske kynnys matalalle ja ymmärrä krittiikkiä;
kannustava sananen "suomalaisesta laulutraumasta" ja siitä, että
laulaminen ryhmässä voi oudoksuttaa ja ujostuttaa ja meneillään oleva
äänenmurros hämmentää saattaa upota otolliseen maaperään. Lupaa, että
ensin voi olla vain kuulolla ja laula itse malliksi hyvin! Selitä, mitä
tarkoittaa koulutettu lauluääni; varsinkin sen jälkeen, kun koko
rippikouluryhmä matkii äänenmuodostustasi korkealta ja kovaa.
-
Kerro, että virsikirja voi olla myös toimiva lukukirjana, virsien
tekstit ovat rukouksia ja sitä kannattaa selata sillä ajatuksella
-
Kerro, että virsikirja on myös hakemisto- ja tietoteos, sieltä löytyvät
takakannesta ne ulkoläksytkin
- transponoi sävellajit alemmaksi; kun
lähdet liikkeelle läheltä puhekorkeutta, ei laulamisen kynnys ole niin
vaikea ylitettäväksi
- teetä konkreettisia virsien valintatehtäviä:
virsiä etsitään eri osastoista kastejuhlaan, häihin, hautajaisiin,
perhejumalanpalvelukseen ja koulun päättäjäisiin ryhmissä ja sen jälkeen
ryhmän valinnan ja suosituksen mukaan lauletaan valituista parhas virsi
-
motivoi! Suomen Kirkkomusiikkiliiton pronssisen virsimerkin
voi suorittaa rippikoulussa, tämä edellyttää kymmenen virren osaamista
-
ujuta! Virsiä voi kuunnella uusina sovituksina, ne voivat toimia
aiheeseen johdattajina muiden rippikouluopettajien tunneilla
- virsi
taipuu moneksi, olisitko itse uskaltanut toteuttaa sitä hienoa vanhan
virren rap-versiota joka syntyi spontaanisti tunnilla
- keksi
rytmisiä leikkejä ja tehtäviä, joilla koko ryhmä voi kompata virsiä
-
käytä soittimia säestykseen; muskarisoittimet ovat käyttökelpoisia
leirillä; toki perinteiset instrumentitkin käyvät
- pidä virsi ja
laulaminen mukana leirin jumalanpalveluksissa ja hartauselämässä
-
toista eri tilanteissa riittävästi samoja virsiä
- iloitse! kun "Hoosianna,
Daavidin poika" kajahtelee käytävillä tuntisi jälkeen
Rippikoulusuunnitelma
2001, Elämä, usko ja rukous
Osallistu
riparivisaan!
|
