Opintomatkat
Urkurin täytyy matkustaa sinne, missä urut ovat hyviä. Siksi Sibelius-Akatemian opiskeluaikoihin liittyy monta antoisaa opintomatkaa. Sykähdyttävintä on päästä soittamaan sellaista soitinta, jonka ääressä joku suuri säveltäjä on työskennellyt, kenties vuosikymmeniä kirkon urkurina ja kirjoittanut parhaimmat urkuteoksensa soittimelle.
Mestarikurssit ovat opintolajina ihan oma lukunsa. Joskus totesimmekin urkuriystäväni kanssa, että CV:ssämme voisi olla maininta, "häirinnyt opetusta seuraavilla mestarikursseilla". Hyvin nopeasti kursseille muodostuu ohjaavan gurun lisäksi sivuparlamentti, joka ruotii parhaillaan soittavan suorituksia yksitotiseen ja riisuvaan tyyliin, eikä aina niin hiljaa tai edes puoliääneen. Kilpailu saattaa soittajien kesken olla kovaa ja virheistä opitaan; ainakin toisten virheistä, jos ei omista. Mestarikurssiopetus on mestari-kisälli
-opetusta, jossa oppinut taitelija laittaa persoonansa ja taitonsa likoon kisällien edessä.
Ulkomaisilla kursseilla eri kansallisuuksien eroavaisuudet tulevat huvittavasti esiin: kun opettava maestro on päässyt kurssin alkuun ja kysyy, kuka tulisi ensimmäisenä soittamaan, suomalainen oppilas kiinnostuu yllättävän paljon kengän kärjistään, kutistuu tuolissaan ja on hengittämättä ja huomaamattomana. Välimeren alueelta tuleva urkuri huutaa "Minä, minä!" ja kurssi käynnistyy. Korealainen opiskelija istuu aina lähinnä maestroa, mitä taas pidättyväinen japanilainen inhoaa, mutta koska hän on pidättyväinen, hän ei sano mitään, vaikka kyllä antaa ymmärtää.. Saksalainen tulee täsmällisesti paikalle ja vaatii, että kaikkien soittoaika on yhtä pitkä. Hänellä on myös koko repertuaari mukanaan, matkalaukullinen nuotteja, jotka täyttyvät pikkutarkoista merkinnöistä. Ranskalainen.. no, he varmaan ovat samaan aikaan improvisaatiokursseilla.
Lüdingworthin Arp Schnitger -urut
Oma lukunsa kansainvälisillä kursseilla ovat aina kielikysymykset ja kommunikointi. Joskus opettajan korostus on niin omituinen, että koko energia menee kielen ymmärtämiseen. Joskus opiskelijana on tilanteessa niin hermona, että vaikka jotenkin kieltä ymmärtäisikin, asia ei enää mitenkään mene jakeluun. Siinä tilanteessa opetusta kuuntelevat kaverit ovat kullanarvoisia; he voivat myöhemmin kertoa, mitä opettaja sanoi ja mitä hän tarkoitti.
Alavalikko
|
